Ympäristökysymykset nähdään usein haastavana ongelmana tai poliittisluontoisena kiistakapulana. Ilmastotieteilijät ovat yksimielisiä siitä, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttama ongelma ja tehokkain tapa vastata tähän on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Liian usein ei kuitenkaan havaita sitä suurta potentiaalia, joka piilee siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa: uudet ympäristöystävälliset ratkaisut nimittäin luovat talouteen uutta kysyntää, uusia työpaikkoja ja uusia verotuloja. Onpa kyseessä sitten rakennusten energiatehokkuuteen panostaminen, kaukolämpöverkon laajentaminen, kiertotalous (raaka-aineiden uusiokäyttö), jätteiden poltto uudeksi energiaksi, ruokahävikin vähentäminen tai uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen, ovat kyseessä investoinnit, jotka vaativat tekeviä käsiä toteutuakseen.
Hyvä uutinen on se, että tulevaisuus on jo alkanut saapua
meille. Pohjois-Pohjanmaa on jo nyt Suomen kuningas esimerkiksi tuulivoiman
suhteen: 40 % Suomen tuulisähköstä tuotetaan maakunnassamme. Tuulivoimaloiden
kaavoittaminen kunnan maille tarkoittaa kunnalle vuokratuloja, tuulivoimayhtiöt
maksavat voitoistaan yhteisöverotuloja ja niiden rakentaminen ja ylläpito
työllistävät paikallisia. Moni pieni kunta on pelastanut tuulivoimatuloilla
oman taloutensa. Voimaloita voisi rakentaa Ouluunkin lisää. Pohjois-Pohjanmaan
maakuntaliiton TUULI-hankkeessa maakuntakaavaan on kartoitettu tuulivoimaloita
varten alueita niin, että ne eivät häiritse paikallista asutusta.
Ympäristöystävälliset teknologiat vähentävät ympäristön
kuormitusta, turvaavat monipuolisen luonnon, lisäävät ihmisten hyvinvointia ja
toimivat samaan aikaan talouden sektorina, joka synnyttää matalammin
koulutetuille ihmisille työpaikkoja, joiden määrä on tunnetusti vähentynyt, kun
globaalin kapitalismin aikana tuottavia teollisuustyöpaikkoja on siirretty halvempien
kustannusten perässä Aasian ja Etelä-Amerikan maihin.
Tämä visio on kiinni toteuttamisen rohkeudesta. Suomessa
Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021. Lahdessa 99 %
kotitalousjätteestä päätyy hyötykäyttöön, kaupunki lämmitetään kierrätyspolttoaineella
ja se on leikannut hiilidioksidipäästöjään 70 % vuoden 1990 tasoon nähden. Hankkeen
myötä Lahteen on syntynyt niin paljon vihreitä työpaikkoja, että sektori kärsii
työvoimapulasta. Meidän Oulussa tulisi tähdätä samaan.
Oulun täytyy hyödyntää oma luontonsa kansalaisten
hyvinvoinnin lähteenä. Esimerkiksi Oulun vesistöjä, kuten Oulujoen jokivartta
ja suistoa ei saa nähdä hinnakkaiden asuntojen ja tornitalojen sijoituskohteena,
vaan se täytyy hyödyntää virkistyskäytön, ulkoilun, liikunnan, palveluiden, ja
tapahtumien kivijalkana. Sama koskee sisävesistöjä, kuten Kuivasjärveä ja Pyykösjärveä.
Myös näiden järvien kunnossapitoon tulee panostaa, jotta veden laatu paranisi
ja ravinnepitoisuus vähenisi. Näin estetään esimerkiksi sinilevän kukinta. Myös
merenranta-alue tulisi hyödyntää nykyistä monipuolisemmin kansalaisten
yhteiseksi iloksi.