Tuloerojen kasvu on suuri ongelma ja sitä ei voi väheksyä

Perjantaina 22.9 Ylen Aamu-TV:n vieraina olivat kansanedustajat Sanna Marin (sd.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Elina Lepomäki (kok.). 

Edustajat keskustelivat Valtiovarainministeriön julkaisemasta laskelmasta, jonka mukaan tuloerot kasvavat Suomessa tällä vaadikaudella, koska hallituksen leikkausten ja veropolitiikan myötä rikkaat rikastuvat entisestään ja pienituloiset köyhtyvät.

Ohjelman voi katsoa tästä: https://areena.yle.fi/1-4241325. Laitan tähän kirjoitukseen aikamerkinnät suurin piirtein siihen kohtaan, johon viittaan.

Jako oli siltä osin selvä, että Marin ja Arhinmäki pitivät nykyisen hallituksen politiikkaa rikkaita suosivana ja tuloerojen kasvua ongelmana , mutta Lepomäki ilmoitti alkuunsa, että tuloeroista ei oikeastaan pitäisi edes puhua.

"Kyllähän ne yhteiskunnat, joissa on pienimmät tuloerot ovat niitä kaikkein menestyksekkäimpiä. Pohjoismaissahan on kansainvälisesti pienimmät tuloerot ja me olemme niitä yhteiskuntia, jotka pärjäävät parhaiten."

Arhinmäki kohdassa 0:53

"Minä pidän periaatteessa ongelmana sitä, että jatkuvasti tällä tavalla nostetaan tätä keskusteluun, koska ihmisille tulee kuva, että olisimme menossa jotenkin heikkoon suuntaan, kun tilanne on aivan päinvastainen." 

 Lepomäki kohdassa 1:50

  "Tällä hallituskaudella on tullut muutos tähän ajatukseen siitä, että pyritään tasaamaan tulo ja- hyvinvointieroja. Tällä hallituskaudella nämä ovat lähteneet kasvamaan."

 Marin kohdassa 2:09

Tämän jälkeen Kokoomuksen Lepomäki viittasi tilastoon, jossa mitattiin Suomen tuloeroja ns. Gini-kertoimella. Lähinnä todetakseen jälleen, että tuloeroista ei pitäisi puhua, koska ne ovat globaalissa vertailussa Suomessa matalat.

Seuraavassa kuvassa ilmoitetaan tuloerot maittain Gini-kertoimen mukaan: 
(https://en.wikipedia.org/wiki/Gini_coefficient#Countries_by_Gini_Index)
 
Gini-kertoimella mitattuna pienten tuloerojen maihin lukeutuvat Suomen lisäksi esim. Etiopia ja Afganistan. Tämä johtuu siitä, että Gini-kerroin mittaa väestön tulotasoa suhteellisesti. Maa voi suoritua hyvin Gini-kertoimen mukaan myös tuloerojen kasvaessa niin pitkään, kun kutenkin absoluuttinen köyhyys vähenee. Olennaisempaa on kuitenkin verrata Suomea muihin pohjoismaihin, tai itseemme, kuin kehitysmaihin. Miten tuloerot ovat kehittyneet Suomessa? Pitäisikö tehdä jotain, mitä keskiverto Kokoomuksen kansanedustaja ei tee ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

Väite, että Suomessa ei menisi jatkuvasti huonommin on ei päde, koska rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

Edellä mainitut tilastot osoittavat, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viimeiset 20-vuotta ja kasvavat tällä hallituskaudella, koska alimpien tulodesiilien tulotaso tippuu ja korkeimpien nousee entisestään. Kun vuonna 1995 pienituloisia oli väestöstä 7% oli luku vuonna 2015 12%. Alaikäisistä köyhyydessä eli v. 95 alle 5% ja 20-vuotta myöhemmin kaksinkertainen määrä. Pienituloisten osuus väestöstä on selvästi lisääntynyt. 

"Kyse on siitä, että jos me otamme ensisijaiseksi ongelmaksi ne tuloerot, eikä sitä, että me autamme ihmisiä pois köyhyydestä, niin silloin me teemme aika ihmisvihamielistä politiikkaa."

Elina Lepomäki kohdassa: 8:40

Jos aikaisemmat tilastot osoittavat kuitenkin, että tuloerojen kasvussa on kysymys köyhien köyhtymisestä samalla, kun rikkaat rikastuvat, on Lepomäen lause lähinnä ristiriitainen. Sisällöllisesti hän siis sanoo: Sen sijaan, että puhuisimme köyhien köyhtymisestä, on meidän huolehdittava siitä, että köyhät eivät köyhdy. Siis mitä? Tämän kuulostaa lähinnä hyvältä Monty Python- vitsiltä eikä asialta, jonka sanoisi vakavasti otettava kansanedustaja.

Rikkaimmat keinottelevat ja kiertävät veroja

Samaan aikaan, kun köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, pystyvät kaikkein rikkaimmat käyttämään järjestelmän porsaanreikiä hyväkseen. Vuonna 2016 Ylen MOT-ohjelma sai selville, että pörssiyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin sai 160 miljoonaa euroa osinkotuloja  ja maksoi niistä 4,7% veroja. Herlin onnistui ns. yhtiöjärjestelyiden kautta tekemään osingoista verovapaita.
(https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47)

Vuonna 2016 Suomalaiset pörssiyhtiöt puolestaan jakoivat historiallisen suuria osinkoja (https://yle.fi/uutiset/3-8673455). 
Kun eläkekeläisten asumistukea, kansaneläkettä, opiskelijoiden opintotukea ja julkisen sektorin työntekijän lomarajoha  leikataan, tai työeläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille, heikentyy pieni ja keskituloisen asema. Se, että samaan aikaan rikkaille ei riitä edes korkeat tulot ja historiallisen suuret osingot, vaan pitää vielä kiertää veroja sen päälle, on osoitus räikeästä ristiriidasta Suomessa. 

Vaikka tuloerot ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa pienet, ei tämä tarkoita, että ne eivät olisi kasvaneet tai ettei asiasta pitäisi puhua. Yhteiskunta, jonka kehityskulusta hyötyvät vain hyvätuloiset voi olla vielä tänään hyvinvointivaltio, mutta huomenna luokkayhteiskunta. Keskustelun vaientaminen palvelee pienen eliitin etuja. On ongelma, jos poliitikot haluavat heikentää hyvinvointivaltion rakenteita ja leikata pienituloisilta tavoitellakseen valtion velkaantumisen taittamista, mutta eivät ole samoissa olosuhteissa kiinnostuneita verottamaan verovapaita osinkoja. Demokraattisessa yhteiskunnassa päätöksenteon on oltava enemmistön etua palvelevaa. Suomi kuuluu myös pieni- ja keskitulosille, ei ainoastaan suurituloisille Herlineille. Tuloerojen kasvu on suuri sosiaalinen, taloudellinen ja moraalinen ongelma.